Maalla “Kutsun tullessa ei tarvinnut miettiä sekuntiakaan ennen kuin vastasin kyllä.”

Luutnantti Sampo Loukusa miehittää Rajavartiolaitoksen esittelypistettä Ulkoministeriön Kriisinhallinta NYT -tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa.  Ympäröivissä saleissa on useita eri paneelikeskusteluja meneillään, joten pisteellä on toistaiseksi hieman rauhallisempaa. Loukusalla on hyvin aikaa kerrata omia kokemuksiaan kriisinhallintatehtävistä.

- Olen matkustellut pienestä pitäen ja luonteeltani olen todella utelias ihminen. Kriisinhallintatehtävät tuntuivat luonnolliselta ja merkittävältä osalta haluamaani sotilasuraa. Kun ensimmäinen laitoksen sisäinen hakukierros käynnistyi työelämään astuttuani, laitoin hakemukseni välittömästi eteenpäin. Kutsun tullessa sähköpostissa ei tarvinnut miettiä sekuntiakaan ennen kuin vastasin kyllä, Loukusa kertoo omasta polustaan kriisinhallinnan maailmassa.

Loukusa palveli Libanonissa rauhanturvaajana neljä kuukautta vuonna 2019. Hän työskenteli jääkärikomppanian johto-osissa.

- Pääsin näkemään paljon eteläistä Libanonia, tapaamaan ihmisiä sekä kokemaan uusia kulttuureja, mikä oli mahtava kokemus, Loukusa muistelee.

Poliittisesti räjähdysherkässä maassa työ oli haastavaa, mutta Loukusan mukaan myös mielenkiintoista. Toimintaympäristö oli erilainen, sellainen mitä muualla ei ole.

Ennen kriisinhallintatehtäviensä aloittamista Loukusa oli suorittanut varusmiespalveluksen, valmistunut kadettikoulusta sekä työskennellyt hieman yli vuoden ajan.

- En ollut mitenkään erityisen kokenut virkamies, mutta nähtävästi tarpeeksi kokenut, hän naurahtaa.

Osaamista hänellä kuitenkin oli. Loukusa on toiminut varusmieskouluttajana, mikä osoittautui paikan päällä arvokkaaksi. Hän oli kykenevä toimimaan komppanian johdossa sekä aktiivisesti kouluttamaan rauhanturvaajia operaatioalueella.

Kuinka kriisinhallintatehtäviin haetaan?

Kriisinhallinta, tuttavallisemmin KriHa, on Suomelle ja sen turvallisuudelle välillisesti todella tärkeää. Vaikka itse kriisi ei Suomessa olekaan, tekevät KriHa-operaatiot Suomen ympäristöstä turvallisemman ja vakaamman. Kriisinhallinta myös takaa Suomelle pääsyn tiettyihin poliittisiin piireihin, joihin ei sulkeutumalla pääsisi. Sama pätee myös Euroopan tasolla.

- Itse olen käynyt CMC:n (Kriisinhallintakeskus) tarjoaman peruskurssin ja olen tällä hetkellä hakukelpoinen esimerkiksi rajaturvallisuusasiantuntijaksi EUAM-operaatioon (the European Union Advisory Mission) tai sotilastarkkailijaksi Georgiaan, Loukusa sanoo.

Rajavartiolaitos on ainoa taho Suomessa, joka tarjoaa koulutuksen rajaturvallisuusasiantuntijaksi.

Kriisinhallintatehtäviin eri puolille maapalloa voi päätyä useita reittejä, joista yleisin on Loukusankin käymä, CMC:n tarjoama polku. CMC:n peruskurssi katsotaan haussa merkittäväksi eduksi ja avoimet haut tehtäviin julkaistaan Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla, ajoittain erittäin lyhyillä hakuajoilla. Erilaisiin KriHa-tehtäviin voi päästä myös Rajavartiolaitoksen kautta.

- Jos puhutaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta, se on Rajavartiolaitoksen kautta mahdollista, mutta harvinaisempaa, Loukusa toteaa.

- Siviilikriisinhallintaan Rajavartiolaitos taas tarjoaa hyvää pohjaa, eli niihin tehtäviin voi päästä useamminkin.

Kriisinhallintatehtäviä miettiville Loukusalla on lyhyt, mutta ytimekäs neuvo: suora toiminta on parempaa kuin empiminen.

- Nämä ovat kokemuksia, jotka muistaa läpi elämän. Jos vähänkään kiinnostaa, kannattaa tarttua hetkeen, hän tsemppaa.

Teksti: Elias Juuti / RVLE

Kuva: Elli Putkonen / PV, Pääesikunnan mediatuotantotiimi