Hyppää sisältöön
Rajamedia - logo
Ajankohtaisia ja taustoittavia juttuja - Rajavartiolaitos 2021

Maalla Blogi Rajavartiolaitos tekee Euroopan raja- ja merivartiolaitos Frontexin kanssa monipuolista yhteistyötä

Suomen päätös lähettää rajavartijoita Liettuan avuksi on herättänyt keskustelua Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin päätöksentekomekanismista. Rajavartiolaitoksen henkilöstöä työskentelee jatkuvasti eri puolilla Eurooppaa, myös EU-alueen ulkopuolella.
6.7.2021 16.34
Eversti Matti Pitkäniityn Twitter-kuva. Kuvassa näkyy kasvot ja Rajavartiolaitoksen logo. Pitkäniitty hymyilee kameralle.

Frontex on Euroopan unionin EU:n virasto, joka koordinoi Euroopan maiden rajaviranomaisten operatiivista yhteistoimintaa ja auttaa EU:n jäsenvaltioita ja Schengen yhteistyöhön osallistuvia valtioita ulkorajojen suojelemisessa. Frontexin keskeisiin tehtäviin kuuluu muun muassa henkilöstön ja kaluston lähettäminen ulkoraja-alueille, joilla tarvitaan lisäapua. Tämän lisäksi Frontex analysoi riskejä ja seuraa EU:n rajaturvallisuustilannetta. 


Operatiivinen apu annetaan pysyvän joukon (Standing Corps) kautta 

 

Vuonna 2019 perustettiin Frontexin käyttöön pysyvä joukko (Standing Corps), jonka henkilöstövahvuus kasvaa 10 000 henkilöön vuoteen 2027 mennessä. Frontex käyttää pysyvää joukkoa sekä ulkorajavalvontaanettä kolmannen maiden kansalaisten palautuksiin kotimaihinsa silloin, jäsenvaltio on tehnyt henkilöä koskeva palautuspäätöksen.  Asetus velvoittaa jäsenvaltiot – siis myös Suomen – -antamaan tietyn määrän henkilöstöä pysyvään joukkoon. 
Frontex-operaatioita on käynnissä sekä EU:n alueella että Länsi-Balkanilla. Niistä ei tehdä poliittisia päätöksiä EU:n tai jäsenvaltioiden tasolla, vaan ne ovat operatiivista toimintaa.

Viraston pääjohtaja, tällä hetkellä ranskalainen Fabrice Leggeri, päättää operaation käynnistämisestä, jos jäsenvaltio sitä pyytää tai siitä on sovittu jäsenvaltion tai kolmannen maan kanssa. Vastuu viraston strategisesta ohjauksesta kuuluu hallintoneuvostolle, jossa Suomea edustaa Rajavartiolaitoksen päällikkö. 

Pysyvä joukko rakentuu Frontexin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisista virkamiehistä 

Pysyvä joukko koostuu kolmesta eri henkilöstöryhmästä. Ensimmäisen luokan muodostaa Frontexin palkkaama ja kouluttama henkilöstö, luokan II muodostavat jäsenvaltioista kahden vuoden komennuksella Frontexin käyttöön annetut virkamiehet ja luokan III jäsenvaltioista lyhyellä, enintään neljän kuukauden komennuksella Frontexin operaatioihin lähetetyt virkamiehet. Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskeva asetus määrää, montako virkamiestä kunkin jäsenvaltion tulee lähettää.

Tällä hetkellä kaikki Suomesta pysyvään joukkoon lähetetyt henkilöt ovat Rajavartiolaitoksesta, mutta tehtäviin voidaan lähettää myös muita virkamiehiä.. Sisäministeriö päättää hallinnonalansa virkamiesten osallistumisesta pysyvän joukon toimintaan ja Rajavartiolaitos koordinoi Suomen osallistumisen. Käytännön työ operaatioissa on aivan samaa työtä kuin Suomessa. Vain ympäristö muuttuu. Osallistumismäärien kasvaessa Frontex-toiminta on muuttumassa tavanomaiseksi osaksi suomalaisen rajavartiomiehen työtä. 


Pysyvissä joukoissa, luokan II tehtävissä työskentelee tällä hetkellä seitsemän suomalaista rajavartiomiestä eri operaatioissa niin EU:ssa kuin EU-alueen ulkopuolella, Länsi-Balkanilla. 
Asetus velvoittaa jäsenvaltioita lähettämään henkilöstöä myös lyhytaikaisille, enintään 4 kuukautta kestäville komennuksille. Näiden komennusten määrät vaihtelevat. Tällä hetkellä kaksi Rajavartiolaitoksen rajavartiomiestä työskentelee näissä lyhytaikaisissa tehtävissä.

Alkuvuodesta operaatioissa oli yhtä aikaa enimmillään 19 henkilöä ja loppuvuodesta määrä nousee 15 henkilöön. Pääosa komennuksista on kestoltaan 2-3 kuukautta. Vuonna 2021 asetus velvoittaa Suomea lähettämään enintään 72 henkilöä näille komennuksille.


Suomalaiset virkamiehet ovat operaatiossa toimiessaan edelleen suomalaisia virkamiehiä ja Suomen lait koskevat heitä muun muassa virkaehtojen osalta, mutta Frontex johtaa työtä. 
Vastaavasti Suomikin saa tukea Frontexin kautta. Normaalisti kyse on yksittäisestä pysyvän joukon virkamiehestä, joka työskentelee suomalaisella rajanylityspaikalla, esimerkiksi Helsinki-Vantaalla tai Vaalimaalla. Työskentely tapahtuu aina suomalaisen virkamiehen ohjauksessa. Virasto voi antaa myös vahvempaa tukea ja voimme pyytää virastoa käynnistämään nopean rajaintervention, mikäli tilanne ulkorajallamme j äkillisesti heikkenee. Pyynnöstä päättää valtioneuvosto. 

Frontexin toimintaa tuetaan myös lähettämällä  kalustoa


Ulkorajavalvonnan vahventaminen edellyttää myös kalustoa. Rajavartiolaitoksen kalustoa, esimerkiksi partioveneitä, autoja ja lentokoneita, lähetetään vuosittain operaatioihin, vuosisuunnittelussa sovitulla tavalla tai Frontexin pyyntöjen perusteella. Lähettämisessä huomioidaan aina kansalliset tehtävät.  Kriittisiä resursseja, esimerkiksi meripelastushelikoptereita, ei lähetetä operaatioihin, mikäli osallistuminen vaarantaisi Rajavartiolaitoksen ydintehtävien hoitamisen. 

Kolmannet maat, kuten Albania, voivat myös saada Frontexilta teknistä ja operatiivista apua. Yhteistyö perustuu komission tekemään mallisopimukseen EU:n ja kyseisen kolmannen maan välillä. Tällä hetkellä Frontexin operatiivinen toiminta kolmansissa maissa keskittyy Länsi-Balkanille, mutta odotamme sen laajentuvan lähivuosina myös muille alueille. 

Liettuan tukipyyntö ulkorajavalvonnan vahventamiseksi 

Tilanne EU:n ja Valko-Venäjän rajalla on vaikeutunut vuonna 2020 järjestetyn Valko-Venäjän presidentinvaalin jälkeen. Luvattomien rajanylitysten määrä on kasvanut ja rajaviranomaisten yhteistyö vaikeutunut. Seuraamme tilannetta ja aiheesta on keskusteltu mm. Suomen ja Liettuan sekä Suomen ja Latvian rajapäälliköiden tapaamisessa. Tiedotusvälineet ovat kertoneet Liettuan pyynnöstä saada tukea ulkorajavalvontaansa. 


Suomella on pitkä itäraja ja Rajavartiolaitoksella vahvaa osaamista maastorajan valvonnasta. EU-maista vain Kroatialla on Suomea pidempi maaulkoraja. Rajavartiolaitos tulee lähettämään Frontexin kautta kaksi partiota Latvian ja Liettuan tueksi.

Rajavartiolaitoksen henkilöstö noudattaa aina lakeja ja kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia 
Rajavartiolaitoksen henkilöstö kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan, sekä kotimaassa että ulkomaan operaatioissa. Edellytämme samaa kaikilta EU:n ulkorajavalvontaan osallistuvilta henkilöiltä, tulivat he mistä tahansa valtiosta tai Frontexista. 

Julkisuudessa on esiintynyt väitteitä mm. luvattomien rajanylittäjien laittomista palautuksista EU:n ulkorajoilla. Olemme ilmaisseet huolemme näistä väitteistä kaikilla tasoilla. Kaikissa Frontex-operaatioissa on käytössä raportointijärjestelmä, jossa tavanomaisten tapahtumien lisäksi on mahdollista raportoida myös vakavista havainnoista, jotka esimerkiksi liittyvät perusoikeuksien rikkomuksiin. Edellä mainittuihin epäilyihin liittyneessä selvitystyössä on havaittu, että raportointijärjestelmää tulee parantaa ja läpinäkyvyyttä lisätä. Suomi on vaatinut järjestelmän kehittämistä. 

Frontexilla on käytössään myös perusoikeusvalvojia, jotka valvovat, että viraston toiminnassa kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia. Viraston työtä tukee neuvoa-antava ryhmä, joka antaa virastolle riippumatonta neuvontaa perusoikeusasioissa. Ryhmään kuuluu useita eurooppalaisia ja kansainvälisiä toimijoita, kuten esimerkiksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA), YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM). Frontexilla on käytössään myös valvojien pooli, josta valvojat osallistuvat pakkotoimin tapahtuvien palautusten valvontaan. Suomesta pooliin osallistuu Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. 

Kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö 
Eversti Matti Pitkäniitty